Asuntokaupassa on syytä aina antaa tarjoukseen selkeä vastaus riippumatta siitä, hyväksytäänkö tarjous vai hylätäänkö se.

Tavallisesti pätee, että jos tarjous hyväksytään, syntyy osapuolten välille sopimus velvoitteineen. Hyväksytty tarjous sitoo osapuolia kaikkien tarjoukseen sisältyvien ehtojen osalta eikä pelkästään tarjotun hinnan osalta. Näin, jollei tarjouksesta muuta ilmene. Siksi on oltava tarkka myös tarjoukseen sisältyvien ehtojen suhteen. Tarjouksen sisällöstä riippuu, onko sopimus luonteeltaan esisopimus vaiko lopullinen kauppaa koskeva sopimus.

Minunasuntoni.fi tarjouksentekosäännöt

Mutta Minunasuntoni tarjouksentekosääntöjä hyväksymällä osapuolet voivat poiketa tarjouksen ja vastauksen sitovuudesta. Ja sen sijaan hyväksyä sen, että missään vaiheessa ei tarjous sido tekijäänsä eikä vastaus vastauksen antajaa. Tehdyn tarjouksen voit siinä tapauksessa myös peruuttaa. Tarjouksentekosääntöjen mukaan kaupan perustava sopimus syntyy vasta sitten, kun myyjä ja ostaja tekevät kirjallisen sopimuksen, so. allekirjoittavat paperisen sopimuksen, jonka lisäksi kaupan mahdolliset muotovaatimukset tulee olla täytetyt. Perehdy Minunasuntoni tarjouksentekosääntöihin.

Neuvotella voi ennen tarjouksen tekoa, tarjouksen annon jälkeen ja jopa tarjouksen hyväksymisen jälkeen. Kaupat taitavatkin neuvottelemalla yleensä syntyä. Tarjouksesta ja vastauksesta tosin riippuu, johtaako neuvottelu toivottuun tulokseen. Mitään neuvottelupakkoa ei osapuolilla ole eikä kohtuudella voida aina edellyttää edes neuvotteluhalukkuutta. — On huomattava, että pääsääntöisesti ja siis, jolleivät sekä myyjä että ostaja ole hyväksyneet noudatettaviksi Minunasuntoni tarjouksentekosääntöjä, myös suullinen tarjous ja suullisesti tarjoukseen annettu vastaus sitovat. Onhan osakkeiden kauppa periaatteessa muotovapaa oikeustoimi.

Neuvottelut saattavat johtaa yhteisymmärrykseen siitä, että osapuolet tekevät kaupan, joskin vasta jonkin ajan myöhemmin. Yleensä esisopimus solmitaan, kun joudutaan odottelemaan sellaisen olosuhteen tai muun seikan toteutumista, jonka varaan kumpikin osapuoli tai ainakin toinen on halunnut jättää kaupan toteutumisen, ja halutaan varmistua siitä, että mikäli tuo olosuhde tai muu seikka ratkeaa esisopimuksessa määritellyllä tavalla, kumpikin tai ainakin vastapuoli pysyy kannassaan tehdä kauppa. Mainitunlainen aikanaan ratkeava seikka voi olla esim. osapuolen päättävän elimen siunaus kaupalle, virhe-epäilyksen takia käynnistetyn kunto- tms. tarkastuksen tulos tai kolmannen tahon (kuten rahoittajan tai kaavoitus- tai rakennusvalvontaviranomaisen) ratkaisu. Tietenkin esisopimus voidaan tehdä myös siksi, että osapuoli tarvitsee aikaa ennen kuin hän tekee kaupan, kuten käydäkseen tarvittavia neuvotteluja rahoittajansa kanssa. Esisopimuksen sitovuus jää sen sisällöstä riippuvaiseksi. Kuitenkin on esisopimus tavallisesti molempia osapuolia velvoittava. Yleensä esisopimus velvoittaa lopullisen sopimuksen tekoon, kunhan siinä on riittävän tarkkaan määritelty suunnitellun sopimuksen ehdot. Esisopimuksessa on syytä mainita ajankohta, jolloin kauppa on viimeistään tehtävä, sekä ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Kauppahinta ja muu vastike voidaan kuitenkin jättää myöhemmin sovittaviksi esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti.

Käytännössä usein omakotikiinteistöjen kaupat neuvotellaan ja sovitaan samaan tapaan kuin asunto-osakkeidenkin kaupat.

Esisopimus solmitaan yleensä, kun joudutaan odottelemaan jonkun sellaisen olosuhteen tai muun seikan toteutumista, jonka varaan kumpikin osapuoli tai ainakin toinen on halunnut jättää kaupan toteutumisen. Ja halutaan varmistua siitä, että mikäli tuo olosuhde tai muu seikka ratkeaa esisopimuksessa määritellyllä tavalla, kumpikin tai ainakin vastapuoli pysyy kannassaan tehdä kauppa. Mainitunlainen aikanaan ratkeava seikka voi olla esim. osapuolen päättävän elimen siunaus kaupalle, virhe-epäilyksen takia käynnistetyn kunto- tms. tarkastuksen tulos tai kolmannen tahon (kuten rahoittajan tai kaavoitus- tai rakennusvalvontaviranomaisen) ratkaisu. Tietenkin esisopimus voidaan tehdä myös siksi, että osapuoli tarvitsee aikaa ennen kuin hän tekee kaupan, kuten käydäkseen tarvittavia neuvotteluja rahoittajansa kanssa. Esisopimuksessa on syytä mainita ajankohta, jolloin kauppa on viimeistään tehtävä, sekä ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Kauppahinta ja muu vastike voidaan kuitenkin jättää myöhemmin sovittaviksi esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti. Jollei esisopimuksen voimassaoloaikaa ole määrätty, se on voimassa viisi vuotta sopimuksentekopäivästä. Siinä tapauksessa siitä on muutoinkin soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistön kaupasta säädetään. Esisopimuksessa voidaan määrätä, että se sitoo vain toista osapuolta.

Jos sittemmin se, jota esisopimus sitoo, kieltäytyy tekemästä kauppaa, on toisella oikeus äsken mainitussa määräajassa kanteella vaatia kaupasta kieltäytyvän tekemään kiinteistön kauppa esisopimuksessa sovituilla ehdoilla. Osapuolella voi lisäksi olla oikeus saada korvaus esisopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos kiinteistö on vastoin esisopimusta luovutettu jollekin muulle, esisopimuksessa tarkoitetulla ostajalla on oikeus saada korvaus vahingostaan myyjältä.

Jos puolestaan muutoin kuin äsken mainitulla tavalla on sovittu tulevasta kaupasta, voi kaupan tekemisestä kieltäytynyt osapuoli joutua korvaamaan toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.

Kun kauppa koskee vuokra- eli käyttöoikeutta kiinteistöön sillä olevine rakennuksineen, voidaan kirjallinen tarjous laatia. Alan kirjallisuudessa (Matti Kasso, Asunto- ja kiinteistökauppa, Talentum Helsinki 2005 s. 445) on katsottu, että kirjallinen tarjous sitoo ostajaa ja tarjouksen kirjallinen hyväksyminen myyjää. Tätä on perusteltu sillä, etteivät kiinteistöjä koskevat muotovaatimukset koske vuokraoikeuden kauppaa. — Tästä voitaneen päätellä, että jollei niin myyjä kuin ostajakin ole hyväksynyt noudatettaviksi Minunasuntoni tarjouksentekosääntöjä, kirjallinen tarjous ja kirjallinen tarjoukseen annettu vastaus sitovat osapuolia.

Käytännössä omakotikiinteistöjen kaupat neuvotellaan ja sovitaan samaan tapaan kuin asunto-osakkeidenkin kaupat. Tällöinkin kauppaa joskus edeltää esisopimus.