Jos yhtiöjärjestykseen sisältyy lunastuslauseke, lausekkeen mukaisesti on toimittava. Yleensä kaupasta tulee ilmoittaa yhtiön hallitukselle. Vaikka käytännössä ilmoitukset tiettävästi tehdään isännöitsijälle. Ilmoitus on tärkeä tehdä, jotta lunastusaika saadaan vireille eikä tarvitse elää epätiedon vallassa kovin pitkään. Ilmoituksen voi tehdä samalla, kun yhtiövastikkeen perimistä varten ilmoittautuu yhtiölle. Varainsiirtoveron maksua ei ilmoituksen teko edellytä eikä sitä yleensä kannata maksaa ennen, kuin on selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä.

Asunto-osakkeen omistusoikeuden luovutuksessa varainsiirtovero on 1,6 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Varainsiirtoveron maksusta ja ilmoittamisesta on ostajan tai muun luovutuksensaajan oma-aloitteisesti huolehdittava. Mikäli kysymyksessä on vaihto, tapahtuu kaksi luovutusta. Tällöin kummankin luovutuksensaajan on suoritettava vero oman saantonsa mukaisesti.

Kun varainsiirtovero maksetaan, käytetään verohallituksen vahvistamaa tilisiirtolomaketta. Asunto-osakkeiden hankinnan yhdessä tehneistä kukin maksaa oman osuutensa verosta eri tilisiirroilla. Lomakkeita saa pankeista, verotoimistosta tai verohallinnon nettisivuilta. Lisäksi luovutuksensaajan on oma-aloitteisesti annettava ilmoitus varainsiirtoverosta kotikuntansa verotoimistolle. Kun ilmoitus tehdään, käytetään varainsiirtoveroa koskevaa ilmoituslomaketta. Lomakkeita saa verotoimistosta tai verohallinnon nettisivuilta. Ilmoituksen annon yhteydessä on esitettävä maksun todentava tilisiirtolomake ja kauppakirja, vaihtokirja tai muu luovutussopimus. — Milloin luovutus tapahtuu kiinteistönvälittäjän välityksin, tosin välittäjän tehtävänä on huolehtia ilmoituksen tekemisestä täyttämällä ilmoituksen ja lähettämällä sen säädettyyn verotoimistoon.

Varainsiirtovero on suoritettava kahden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä. Samassa ajassa on tehtävä varainsiirtoveroa koskeva ilmoitus Mutta, jos luovutus tapahtuu kiinteistönvälittäjän välityksin, vero on ostajan suoritettava jo luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä. Poikkeuksellisesti lasketaan kuitenkin veron maksulle säädetty aika omistusoikeuden siirtymisestä lukien, jos kyse on asuntokauppalain mukaisen uuden asunnon kaupasta (so. lähinnä, milloin joko [a] perustajaosakas rakentamisvaiheessa tai sen jälkeen myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa; tai [b] elinkeinonharjoittaja muuten myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa uudisrakentamisen tai uudisrakentamiseen verrattavan korjausrakentamisen jälkeen).

Luovutuksensaajan on syytä maksaa varainsiirtovero mahdollisimman oikea-aikaisesti. Näin, jotta hän ilmoittaessaan saantonsa taloyhtiölle voi selvittää maksaneensa säädetyn arvonlisäveron ja siten tulla merkityksi osakeluetteloon osakkeen omistajana. Myös on tärkeä maksaa varainsiirtovero säädetyssä ajassa, jottei veron määrään tarvitse lukea veronlisäystä, joka on vuosittain vahvistettu viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.

Jos veroa on suoritettu aiheettomasti tai liikaa, verovirasto palauttaa asianomaisen hakemuksesta liikaa suoritetun veron. Jos luovutuksesta, josta on suoritettu varainsiirtoveroa, määrätään myös lahjaveroa, verovirasto palauttaa asianomaisen hakemuksesta liikaa suoritetun varainsiirtoveron. Jos veroa palautetaan hakemuksen tai muutoksenhakemuksen johdosta, palautettavalle verolle maksetaan säädetty korko veron maksupäivästä takaisinmaksupäivään.

Verovirastot ja verotoimistot antavat ohjausta varainsiirtoverotuksesta. Lisää ja tarkempaa tietoa saat verohallituksen julkaisusta 71.06 1.11.2006 “Kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero”, joka löytyy mm. netistä osoitteesta:

http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=219;217022

— Kuitenkin on huomattava, että ensimmäisen vakituisen asunnon hankinta on tiettyjen edellytysten täyttyessä vapautettu varainsiirtoverosta. Katso Ostajan opas / Talous ja rahoitus, ja lisää sekä tarkemmin verohallinnon pdf-dokumentista:
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=219;49985

Uuden osakkeenomistajan on tehtävä kaksi ilmoitusta yhtiölle, jota tavallisimmin edustaa sen isännöitsijä: yleensä ensin ilmoittaudutaan yhtiövastikkeen perimistä varten ja seuraavaksi osakeluetteloon tehtävää merkintää varten. Ensin mainittu ilmoitus ei edellytä muuta, kuin ilmoitus osoitetietoineen. Mutta osakeluetteloon merkintä sitä vastoin edellyttää, että esitetään kaupasta luotettava selvitys. Edellytyksenä saannon merkitsemiselle osakeluetteloon on lisäksi, että osakkeen saaja esittää selvityksen säädetyn leimaveron suorittamisesta. Merkintää ei yhtiössä osakeluetteloon kuitenkaan saa tehdä, ennen kuin ennen kuin on selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä. Kun saanto on merkitty osakeluetteloon ja mikäli osakkeenomistaja vaatii, osakeluettelon pitäjän on kirjoitettava osakekirjaan todistus osakeluetteloon merkitsemisestä ja sen päivämäärästä.

Katso Ostajan opas / Talous ja rahoitus.

Tavallisesti mikään ei periaatteessa estä myymästä vuokralleannettua huoneistoa. Mutta asiaan liittyy kuitenkin huomioitavaa. Katso Minunasunto.fi opastus (vain rekisteröidyille käyttäjille).

Katso Minunasunto.fi opastus (vain rekisteröidyille käyttäjille).

Jos virheilmoitukseen on aihetta, se on muistettava tehdä. Huoneiston saaminen ostajan hallintaan tarkoittaa myöskin huomattavan paljon parempia mahdollisuuksia havaita mahdolliset virheet ja päästä selville niiden merkityksestä kuin sitä ennen. Ostajahan ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Arvioitaessa, milloin virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita, ratkaisevana on pidettävä ajankohtaa, jona ostaja on päässyt tai hänen olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä. Jollei ostaja ilmoita virheestä myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta on luovutettu hänelle, hän menettää oikeutensa vedota siihen. Äsken mainittua ei kuitenkaan sovelleta, jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja saa aina vedota virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

Katso Ostajan opas / Talous ja rahoitus

Kiinteistön, kiinteistön murto-osan tai määräalan luovutuksessa varainsiirtovero on 4 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Varainsiirtoveron maksusta on ostajan tai muun luovutuksensaajan oma-aloitteisesti huolehdittava. Jos kiinteistön ohella samalle vastaanottajalle luovutetaan myös muuta omaisuutta, eikä vastikkeen jakautumista niiden kesken ole selvitetty, vero lasketaan koko vastikkeesta. Mikäli kysymyksessä on vaihto, tapahtuu kaksi luovutusta. Tällöin kummankin luovutuksensaajan on suoritettava vero oman saantonsa mukaisesti.

Varainsiirtovero on suoritettava oma-aloitteisesti ennen lainhuudon hakua. Kun varainsiirtovero maksetaan, käytetään verohallituksen vahvistamaa tilisiirtolomaketta. Kiinteistön hankinnan yhdessä tehneistä kukin maksaa oman osuutensa verosta eri tilisiirroilla. Lomakkeita saa pankeista, verotoimistosta tai verohallinnon nettisivuilta.

Jos veroa on suoritettu aiheettomasti tai liikaa, verovirasto palauttaa asianomaisen hakemuksesta liikaa suoritetun veron. Jos luovutuksesta, josta on suoritettu varainsiirtoveroa, määrätään myös lahjaveroa, verovirasto palauttaa asianomaisen hakemuksesta liikaa suoritetun varainsiirtoveron. Jos veroa palautetaan hakemuksen tai muutoksenhakemuksen johdosta, palautettavalle verolle maksetaan säädetty korko veron maksupäivästä takaisinmaksupäivään.

Lainhuutoa on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä. Jollei lainhuutoa haeta määräajassa, varainsiirtoveroa korotetaan 20 prosentilla jokaiselta alkavalta kuudelta kuukaudelta. Näin siitä huolimatta, onko vero jo maksettu vai ei. Veroa korotetaan kuitenkin enintään kaksinkertaisesti. Jos kiinteistön jokin aikaisempi omistaja on laiminlyönyt lainhuudon hakemisen, uuden omistajan on suoritettava vero viivästyskorotuksineen niistä luovutuksista, jotka on tehty lainhuutohakemuksen tekemistä edeltäneiden 10 vuoden aikana.

Verovirastot ja verotoimistot antavat ohjausta varainsiirtoverotuksesta. Lisää ja tarkempaa tietoa saat verohallituksen julkaisusta 71.06 1.11.2006 “Kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero”, joka löytyy mm. netistä osoitteesta:
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=219;217022.

— Kuitenkin on huomattava, että ensimmäisen vakituisen asunnon hankinta on tiettyjen edellytysten täyttyessä vapautettu varainsiirtoverosta. Katso Ostajan opas / Talous ja rahoitus. Lisää ja tarkemmin verohallinnon pdf-dokumentista:
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=219;49985

Lainhuudossa kyse on kiinteistön omistusoikeuden kirjaamisesta viralliseen rekisteriin. Lainhuutoa on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä. Määräaika lasketaan kauppakirjan allekirjoituksesta. Omistusoikeuden siirtymishetki ei vaikuta lainhuudatusajan alkamiseen; kauppakirjan lykkäävä tai purkavakaan ehto ei poista velvollisuutta hakea lainhuutoa säädetyssä määräajassa. Lainhuuto on haettava myös silloin, kun kaupan kohteena on kiinteistöstä murto- eli määräosa tai määräala. Mutta esisopimuksen perusteella ei lainhuutoa haeta. Jollei kiinteistön omistaja ole hakenut lainhuutoa säädetyssä ajassa, kirjaamisviranomainen voi sakon uhalla velvoittaa hänet määräajassa hakemaan lainhuutoa ja jollei lainhuutoa määräajassa haeta, viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi. Lainhuudon hakematta jättämisestä seuraa myös varainsiirtoveron korotus, katso edellä Varainsiirtoverotus.

Lainhuutoa haetaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudesta. Hakemuksen voi esittää henkilökohtaisesti käräjäoikeuden kansliassa tai asiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Hakemuslomakkeita saa käräjäoikeuden kansliasta tai osoitteesta:
http://www.oikeus.fi/uploads/2c03y.pdf

Hakemukseen liitetään:

• alkuperäinen kauppakirja ja sen jäljennös; ja
  
• selvitys varainsiirtoveron maksusta (kuten maksukuitti, joka osoittaa ostajan suorittaneen kiinteistön kaupasta menevän varainsiirtoveron) tai verottomuudesta (ensiasunnon ostajan selvitys ja veroviraston lausunto verovapauden edellytyksistä sekä asunnon käyttöönotosta omana asuntona, kuten kotipaikkansa maistraatista saatava kotipaikkatodistus asuntoon muuttamisesta; katso http://www.maistraatti.fi.).

Muiden asiakirjojen tarve riippuu myydystä kiinteistöstä, kaupan ehdoista ja osapuolista. Saatetaan joutua esittämään esim.:

• selvitystä myyjän omistusoikeudesta (esim. perukirja ja/tai perinnönjakokirja), kuten mikäli ei myyjällä ole lainhuutoa;
  
• selvitystä siitä, että
  
  • yhtiön puolesta toimineella on ollut oikeus kaupan tekoon, kuten toimivaltaisen elimen asiaa koskeva päätös tai valtuutus samaten kuin yhtiötä koskeva kaupparekisteriote päätöksen tehneiden tai valtuutuksen antaneiden kelpoisuudesta;
    
  • kuolinpesän puolesta toimineella on ollut oikeus tehdä kauppa;
    
  • vajaavaltaisen puolesta toineella on ollut oikeus tehdä kauppa (holhousviranomaisen lupa);
    
• asuinkiinteistön myyntiin tarvittava myyjän puolison suostumus;
  
• selvitystä omistusoikeuden siirtymisestä, mikäli ei asia ilmene kauppakirjasta (kuten esim. maksukuitti kauppahinnan maksusta);
  
• selvitys etuostolaissa tarkoitetuista kiinteistökaupoista (esim. kunnan ennakkopäätös tai asianmukainen vakuutus);
  
• selvitystä kiinteistön ohella luovutetun irtaimen arvosta.
  
  Lisätietoja tarvittavista asiakirjoista saa käräjäoikeuksilta. Jos hakemuksessa on puute, hakemusta voidaan yleensä käräjäoikeuden määräämässä ajassa täydentää. Tarkempia ohjeita lainhuudon hausta saa osoitteesta (Oikeusministeriön ohjeet lainhuudon hakemista varten):
  http://www.oikeus.fi/uploads/8gs9z7kf45p6a8r.pdf

Mikäli lainhuudon edellytykset täyttyvät, lainhuuto voidaan myöntää, kun omistusoikeus on lopullisesti siirtynyt ostajalle.

Määräala. Luovutun määräalan osalta on aina syytä muistaa, että määräalaa kohdellaan lainhuudatuksessa kuten kiinteistöä. Määräalan lainhuudatuksessa ei lainkaan selvitetä, voidaanko määräalasta muodostaa itsenäinen kiinteistö. Siksi onkin tärkeätä ostajan/myyjän selvittää asia hyvissä ajoin ennen kauppaa. Jos määräalasta myydään alue ennen, kuin on lohkomalla tai tontinmuodostuksella muodostettu kiinteistö, on myöskin tälle “toisen polven määräalalle” haettava lainhuutoa.

Tavallisesti mikään ei periaatteessa estä myymästä vuokralleannettua huoneistoa. Mutta asiaan liittyy kuitenkin huomioitavaa. Katso Minunasunto.fi opastus (vain rekisteröidyille käyttäjille).

Katso Minunasunto.fi opastus

Katso Ostajan opas / Talous ja rahoitus

Kiinteistö on periaatteessa oivallinen vakuus. Kiinteistöpanttioikeus perustetaan vahvistamalla kiinteistöön tai muuhun kiinnityksen kohteeseen kiinnitys ja luovuttamalla kiinnityksestä todistukseksi saatu panttikirja velkojalle saamisen vakuudeksi. Kiinnitykset haetaan tuomioistuimesta, ja todistuksena kiinnityksestä tuomioistuin siis antaa panttikirjan.

Kiinnityshakemuslomakkeita käyttöohjeineen saa paitsi maamme käräjäoikeuksista, myös oikeusministeriön sivulta http://www.oikeus.fi/6558.htm#Kiinteistöasiat. Hakemusta voidaan käyttää sekä silloin, kun kyse on Käräjäoikeudet palvelevat asiantuntevasti, nopeasti ja ystävällisesti.

Määräalan kaupassa ostaja ei voi luottaa ehtoon, että määräala myydään rasituksista vapaana. Näin, koska panttivastuusta vapauttamiseen ja kiinnitysten poistamiseen tarvitaan velkojan suostumus. Ostajan on aina syytä ilmoittaa kaupasta viipymättä panttivelkojalle.

Kiinteistökaupan jälkeisenä toimena tulee lähinnä kysymykseen ostetun määräalan lohkominen emäkiinteistöstä jäljelläolevasta kantakiinteistöstä.. Mikäli puolestaan myyjä on myynyt emäkiin¬teistön, mutta pidättänyt itsellään määräalan, määräala lohkotaan emäkiinteistöstä. Tavallisesti lainhuutohakemuksen myötä lohko¬minen lähtee liikkeelle. Tällöin ei siis lohkomista tarvitse erikseen hakea. Katso Ostajan opas / Talous ja rahoitus.

Jos virheilmoitukseen on aihetta, se on muistettava tehdä. Kiinteistön saaminen ostajan hallintaan tarkoittaa myöskin entistä parempia mahdollisuuksia havaita mahdolliset virheet ja päästä selville niiden merkityksestä. Ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Sama on voimassa, jos ostaja haluaa vedota siihen, että myyjä [i] kaupan tekemisen jälkeen on laiminlyönyt kiinteistön asianmukaisen huolenpidon, oikeudettomasti käyttänyt kiinteistöä tai muutoin huolimattomuuttaan vahingoittanut sitä, [ii] kaupan tekemisen jälkeen on oikeudettomasti perustanut kiinteistöä rasittavan panttioikeuden tai erityisen oikeuden, tai [iii] ei täytä kiinteistön kauppaan liittyvää rakentamisvelvollisuuttaan tai muuta suoritusvelvollisuuttaan. Ostaja menettää oikeutensa vedota sopimusrikkomukseen, jollei hän ilmoita laatuvirheestä taikka äsken kohdissa [i] ja [ii] tarkoitetusta sopimusrikkomuksesta myyjälle viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu. Kuitenkaan ei myyjä vapaudu vastuustaan, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti. Vielä on muistutettava ostajan oikeudesta kohdistaa vaatimuksensa määrättyihin elinkeinonharjoittajiin (katso maakaari 2 luku 26 §).

Katso Ostajan opas / Talous ja rahoitus.

Varainsiirtoverotuksessa kiinteistöön samaistetaan kiinteistöön kohdistuva määräaikainen vuokraoikeus, jonka haltija on velvollinen hakemaan oikeutensa kirjaamista. Kirjaamista tulee hakea, jos vuokraoikeus voidaan siirtää kolmannelle kiinteistön omistajaa kuulematta ja vuokra-alueella on rakennus tai sille saadaan rakentaa yksi tai useampi vuokralaiselle kuuluva rakennus.

Varainsiirtoveron maksusta on ostajan tai muun luovutuksensaajan oma-aloitteisesti huolehdittava. Mikäli kysymyksessä on vaihto, tapahtuu kaksi luovutusta. Tällöin kummankin luovutuksensaajan on suoritettava vero oman saantonsa mukaisesti. Jos vuokra? tai käyttöoikeuden tai kiinteistön käyttöä pysyvästi palvelevan rakennuksen ohella samalle vastaanottajalle luovutetaan myös muuta omaisuutta, eikä vastikkeen jakautumista niiden kesken ole selvitetty, vero lasketaan koko vastikkeesta. Vuokraoikeuden luovutuksessa varainsiirtovero on 4 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Varainsiirtovero on suoritettava oma-aloitteisesti ennen vuokraoikeuden kirjaamisen hakua. Kirjaamista on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä. Jollei kirjaamista haeta määräajassa, varainsiirtoveroa korotetaan 20 prosentilla jokaiselta alkavalta kuudelta kuukaudelta. Näin siitä huolimatta, onko vero jo maksettu vai ei. Veroa korotetaan kuitenkin enintään kaksinkertaisesti. Jos kiinteistön jokin aikaisempi vuokraoikeuden haltija on lyönyt laimin hakea kirjaaminen, uuden vuokraoikeuden haltijan on suoritettava vero viivästyskorotuksineen niistä luovutuksista, jotka on tehty kirjaamishakemuksen tekemistä edeltäneiden 10 vuoden aikana.

Kun varainsiirtoveroa maksetaan, käytetään verohallituksen vahvistamaa tilisiirtolomaketta. Vuokraoikeuden yhdessä hankkineista kukin maksaa oman osuutensa verosta eri tilisiirroilla. Lomakkeita saa pankeista, verotoimistosta tai verohallinnon nettisivuilta.

Jos veroa on suoritettu aiheettomasti tai liikaa, verovirasto palauttaa asianomaisen hakemuksesta liikaa suoritetun veron. Jos luovutuksesta, josta on suoritettu varainsiirtoveroa, määrätään myös lahjaveroa, verovirasto palauttaa asianomaisen hakemuksesta liikaa suoritetun varainsiirtoveron. Jos veroa palautetaan hakemuksen tai muutoksenhakemuksen johdosta, palautettavalle verolle maksetaan säädetty korko veron maksupäivästä takaisinmaksupäivään.

Verovirastot ja verotoimistot antavat ohjausta varainsiirtoverotuksesta. Lisää ja tarkempaa tietoa saat verohallituksen julkaisusta 71.06 1.11.2006 “Kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero”, joka löytyy mm. netistä osoitteesta:
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=219;217022.

— Kuitenkin on huomattava, että ensimmäisen vakituisen asunnon hankinta on tiettyjen edellytysten täyttyessä vapautettu varainsiirtoverosta. Katso Ostajan opas / Talous ja rahoitus, ja lisää sekä tarkemmin verohallinnon pdf-dokumentista:
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=219;49985

Katso Minunasunto.fi opastus

Vuokraoikeuden siirron kirjaamista on haettava kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan tai muun saantoasiakirjan tekemisestä. Kirjaamisvelvollisuus ei riipu kiinteistön omistajasta eikä kiinteistön sijainnista. Kirjaamisvelvollisuus koskee kuitenkin vain niitä vuokraoikeuksia tai käyttöoikeuksia, jotka kiinteistön omistajaa kuulematta saadaan siirtää kolmannelle ja jos alueella on tai sille saadaan sopimuksen mukaan rakentaa oikeudenhaltijalle kuuluvia rakennuksia tai laitteita. — Tällaisia käyttöoikeuksia ovat esim. kunnan vuokratontit.

Vuokraoikeuden kirjaamista hakee ostaja (siirronsaaja) kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudesta. Hakemuslomakkeita saa käräjäoikeuden kansliasta tai osoitteesta:
http://www.oikeus.fi/uploads/wwbjtps7l.pdf

Mikäli hakija tietää, ettei hakemusta voida heti ratkaista esim. kauppakirjassa olevan vuokraoikeuden omistukseen liittyvän ehdon vuoksi, on tämä seikka syytä mainita hakemuksessa. Jos vuokraoikeuden edellistä haltijaa ei ole kirjattu tai vuokrasopimuksessa ei ole vuokranantajan siirtomerkintää, on selvitettävä, millä saannolla vuokraoikeus on siirtynyt siltä, jonka nimiin vuokraoikeus on viimeksi merkitty.

Hakemukseen on liitettävä alkuperäinen vuokrasopimus ja kauppakirja tai muu saantokirja sekä asiakirjojen jäljennökset. Hakija saattaa joutua esittämään selvitystä myös muista seikoista, jotka vaikuttavat vuokraoikeuden siirron laillisuuteen. Lisäksi tulee hakemukseen liittää selvitys varainsiirtoveron maksusta (kuten maksukuitti, joka osoittaa ostajan suorittaneen rakennuksen ja maanvuokraoikeuden kaupasta menevän varainsiirtoveron) tai verottomuudesta (ensiasunnon ostajan selvitys ja veroviraston lausunto verovapauden edellytyksistä sekä asunnon käyttöönotosta omana asuntona, kuten todistus asuntoon muuttamisesta; katso Ostajan opas / Talous ja rahoitus.

Hakemuksen voi esittää henkilökohtaisesti käräjäoikeuden kansliassa tai asiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä.

Jollei vuokraoikeuden siirronsaaja ole hakenut vuokraoikeuden kirjaamista säädetyssä ajassa silloin, kun se on haettava, kirjaamisviranomainen voi sakon uhalla velvoittaa hänet määräajassa hakemaan kirjaamista ja jollei kirjaamista määräajassa haeta, viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi. Kirjaamisen hakematta jättämisestä seuraa myös varainsiirtoveron korotus, katso edellä Varainsiirtoverotus<.

Lisätietoja tarvittavista asiakirjoista saa käräjäoikeuksista. Jos hakemuksessa on puute, hakemusta voidaan yleensä käräjäoikeuden määräämässä ajassa täydentää. Tarkempia ohjeita vuokraoikeuden kirjaamishakemuksen tekoa varten saa osoitteesta (Oikeusministeriön vuokraoikeuden kirjaamishakemuksen ohje):
http://www.oikeus.fi/uploads/rjbdrxvgog.pdf

Mikäli erityisen oikeuden kirjaamisedellytykset täyttyvät, kirjaaminen toimitetaan.

Maanvuokrasopimuksessa yleensä määrätään, että vuokraoikeuden siirrosta on siirronsaajan ilmoitettava vuokranantajalle, joka tavallisesti on kunta (ao. kunnan kiinteistövirasto tms.).

Vuokraoikeuteen kohdistuvia kiinnityksiä voidaan käyttää vakuutena. Jos kiinnityksiä ei ole, niitä voidaan hakea samalla tavalla kuin kiinteistökiinnityksiäkin. Katso Myyntiopas / Taloudesta

Jos virheilmoitukseen on aihetta, se on muistettava tehdä. Kiinteistön saaminen ostajan hallintaan tarkoittaa myöskin entistä parempia mahdollisuuksia havaita mahdolliset virheet ja päästä selville niiden merkityksestä. Ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Sama on voimassa, jos ostaja haluaa vedota siihen, että myyjä [i] kaupan tekemisen jälkeen on laiminlyönyt kiinteistön asianmukaisen huolenpidon, oikeudettomasti käyttänyt kiinteistöä tai muutoin huolimattomuuttaan vahingoittanut sitä, [ii] kaupan tekemisen jälkeen on oikeudettomasti perustanut kiinteistöä rasittavan panttioikeuden tai erityisen oikeuden, tai [iii] ei täytä kiinteistön kauppaan liittyvää rakentamisvelvollisuuttaan tai muuta suoritusvelvollisuuttaan. Ostaja menettää oikeutensa vedota sopimusrikkomukseen, jollei hän ilmoita laatuvirheestä taikka äsken kohdissa [i] ja [ii] tarkoitetusta sopimusrikkomuksesta myyjälle viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu. Kuitenkaan ei myyjä vapaudu vastuustaan, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti. Vielä on muistutettava ostajan oikeudesta kohdistaa vaatimuksensa määrättyihin elinkeinonharjoittajiin (katso maakaari 2 luku 26 §).

Katso Ostajan opas / Talous ja rahoitus